Vihreät eivät pysty hoitamaan mitään asioitaan vapaaehtoisuuden varassa, koska heillä on ylivoimainen viehtymys vallan ja pakkokeinojen käyttämiseen perustelujen sijasta. Luonnonsuojelussakin luonnolla on heille vain välinearvo, he mittaavat menestystään mahdollisimman laaja-alaisilla suojelualueilla ja niiden mahdollisimman tiukoilla suojelumääräyksillä; luonnon toiminnan tieteellisistä lainalaisuuksista ja riippuvuussuhteista he eivät ole kiinnostuneita. Luonnonsuojeluajattelu perustuu harhaan kadotetusta paratiisista, jota lähimmäs yritetään päästä pysäyttämällä kaikki nyt ja yrittämällä ”ennallistaa” niin paljon kuin pakkokeinoin ja verovaroin vain voidaan. Luonto toimii ja muuttuu kuitenkin koko ajan, se ei ole pysäytettävissä millään suojelumääräyksillä eikä verovarojen haaskauksella, vaikka vihreät kuinka haluaisivat. Metsät, suot ja vesistöt muuttuvat koko ajan johonkin suuntaan, yritys pysäyttää muuttuminen juuri tämän hetken tilanteeseen on silkkaa hullutusta.
↧